Kangassinisiipi

Plebeius argus

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeniniae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Plebeius

 

Tuntomerkit: Kangassinisiipi on pienikokoinen sinisiipi, joka muistuttaa suuresti keto- ja juolukkasinisiipeä. Kangassinisiivellä on etummaisen raajaparin säärissä pieni oka, joka näkyy vain suurennuslasilla (muilla mainituilla lajeilla tällaista okaa ei ole). Siipien kärkiväli on 18–27 mm.
Kangassinisiiven koiraan siipien yläpinta on syvänsininen ja siipien ulkoreunassa on leveähkö musta reunus, joka on sisäreunastaan hieman epäselvä. Koiraalla on lisäksi takasiipien alareunassa tummat reunatäplät, jotka ovat yleensä suuremmat kuin keto- ja juolukkasinisiivellä. Naaraan siipien yläpinta on tummanruskea ja tyviosissa usein heikosti sinertävä. Naaraalla on sekä taka- että etusiipien yläpinnalla siiven ulkoreunan tuntumassa oransseja kuutäpliä, mutta niiden selkeys vaihtelee yksilökohtaisesti.
Siipien alapinnat ovat koiraalla sinertävänharmaat ja naaralla ruskeanharmaat. Sinistä kehnää leviää tyvistä lähes siipien puoliväliin saakka. Molemmilla sukupuolella on alapinnoilla valkoreunaisia mustia täpliä. Takasiipien keskellä olevat mustat pisteet muodostavat kysymysmerkin muotoisen kuvion (vrt. hohtosinisiipi, jonka täplärivistö muodostaa suoran kulman). Täplärivistön ja oranssin vyön väliin jäävä alue on vaalea. Takasiipien submarginaalialassa oranssit täplät ovat sulautuneet yhtenäiseksi aaltoilevaksi vyöksi. Takasiipien reunassa on tummia täpliä, joissa on metallinhohtoiset siniset keskukset. Uloin reunajuova on sekä etu- että takasiivissä vaalea.

Esiintyminen: Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, Etelä-Lapissa harvinaisempi. Puuttuu Pohjois-Lapista.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopulta elokuun alkuun.

Elinympäristö: Kuivat kangasmetsät, kallioiset maastot, rämeiden reunat ja metsäteiden varret.

Elintavat: Kuumina päivinä perhoset laskeutuvat mielellään maahan imemään kosteutta. Kangassinisiipi on erittäin paikkauskollinen. Perhoset eivät juurikaan lennä yli 50 metrin päähän kuoriutumispaikastaan.

Muna, toukka ja kotelo: Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien nupuille. Muna talvehtii. Keväällä kuoriutuvan toukan ravintokasveja ovat kanerva, juolukka, niittynätkelmä ja hiirenvirna. Toukka on myrmekofiili eli riippuvainen muurahaisista. Sillä on rauhanen, joka erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Muurahaiset vierailevat usein toukan luona ja suojelevat sitä. Koteloituminen tapahtuu muurahaispesään.

Lähilajit: Muut Plebeius-suvun lajit kuten keto-, juolukka-, rusko- ja huhtasinisiipi.

Muuta: Valtakunnallisessa päiväperhosseuranassa 2013 kangassinisiipi oli Suomen kuudenneksi eniten havaittu päiväperhonen.

Koiras, 14.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 12.7.2014, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 12.7.2014, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 3.7.2010, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 11.7.2013, Hartola, © Heikki Tabell
Koiraita, 14.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 6.7.2010, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, 7.8.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 6.7.2010, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 3.7.2012, Joroinen, @ Helmut Diekmann
27.7.2012, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 13.7.2013, Humppila, © Päivi Torkki
Naaras, 13.7.2013, Humppila, © Päivi Torkki
19.7.2012, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 11.7.2013, Hartola, © Heikki Tabell
Kopula, koiras vasemmalla, naaras oikealla, 13.7.2014, Säkylä, © Matti Selänne
Kopula, koiras vasemmalla, naaras oikealla, 3.7.2015, Kirkkonummi, © Helmut Diekmann
Kangassinisiipiä, heinäkuu 1985, Heinola, © Heikki Tabell
Toukka muurahaisten lypsämänä, 18.6.2017, Vantaa, © Mika Schafroth