Kaaliperhonen

Pieris brassicae

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Pieris
Alasuku: Pieris

Tuntomerkit: Kaaliperhonen on suurikokoinen, pääasiassa valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 50–60 mm.
Kaaliperhosen siipien yläpinta on lähes kauttaaltaan valkoinen ja myös suonet ovat valkoiset. Koiraalla on etusiiven yläpuolella vain mustat kärkikulmat, kun taas naaraalla on tämän lisäksi kaksi mustaa täplää etusiiven keskellä sekä tumma viiru etusiiven takareunassa.
Etusiiven kärjen musta täplä jatkuu ulkoreunaa pitkin alaspäin yli siiven puolenvälin (vrt. nauris- ja lanttuperhonen).
Molemmilla sukupuolella on etusiiven alapinnalla kaksi mustaa täplää. Takasiiven alapinta on tasaisen kellertävä ja hiukan harmaakehnäinen. Kehnä on jakautunut tasaisesti (vrt. lanttuperhonen).

Esiintyminen: Vaeltaja, joka voi esiintyä kaikkialla Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Esiintyminen vaihtelee vuodesta toiseen. Todennäköisesti kaaliperhonen ei pysty talvehtimaan Suomessa.

Lentoaika: Lämpiminä keväinä kaaliperhosia voi nähdä satunnaisesti jo huhtikuun loppupuolella. Kaksi sukupolvea: ensimmäinen polvi lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkuun ja toinen elokuun alusta syyskuun loppuun.

Elinympäristö: Avoimet maastot kuten niityt, pellot ja puutarhat.

Muna, toukka ja kotelo: Naaras kiinnittää munia rykelminä ravintokasvien lehtien alapinnalle. Toukalla on varoitusvärit – mustia pilkkuja keltaisenvihreällä pohjalla – jotka kertovat myrkyllisyydestä. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla kuten kaalilla ja rypsillä. Kotelo talvehtii, mutta ei yleensä selviä Suomen talvesta.

Lähilajit: Kaaliperhonen on sekoitettavissa lähisukulaiisiin, lähinnä nauris- ja lanttuperhoseen. Se on kuitenkin niitä kookkaampi ja sen etusiiven musta kärki ulottuu alemmas kuin naurisperhosella: ainakin etusiiven ulkoreunan puoliväliin saakka. Nauris- ja lanttuperhosen kärkitäplät ovat paitsi pienempiä myös hailakampia (harmaita). Lanttuperhoselle tyypillinen piirre on lisäksi se, että siipien alapuolen harmaa kehnä ei ole jakautunut niin tasaisesti kun kaaliperhosella, vaan se on keskittynyt siipisuonten ympärille (varsinkin takasiiven alapinnalla).

Muuta: Toukat voivat aiheuttaa tuhoja kaaliviljelmille.

Koiras, 19.8.2009, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 28.7.2009, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 30.7.2009, Espoo, © Helmut Diekmann
Naaras, 9.8.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 2.6.2016, Espoo, © Helmut Diekmann
Toukkien aiheuttama tuho, 20.9.2015, Espoo © Mika Schafroth
Pieniä toukkia, 20.9.2015, Espoo, © Mika Schafroth
Keskenkasvuisia toukkia, 20.9.2015, Espoo, © Mika Schafroth
Lähes täysikasvuinen toukka, 10.9.2015, Espoo, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, 20.9.2015, Espoo, © Mika Schafroth
Toukka nahanvaihdon jälkeen; vasemmalla vanha nahka, 20.9.2015, Espoo, © Mika Schafroth
Kotelo (etualalla; takana koteloitumisvalmis toukka), 14.9.2015, Espoo, © Mika Schafroth
Määrityskuva 1: Kärkitäplä on tummempi ja pitempi kuin lanttu- ja naurisperhosella.
Määrityskuva 2: Vrt. lanttuperhonen, jolla tumma kehnä on keskittynyt siipisuonten ympärille.