Häiveperhonen

Apatura iris

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Häiveperhoset (Apaturinae)

Tribus: Apaturini

Suku: Häiveperhoset (Apatura)

 

Tuntomerkit: Häiveperhonen on kookas päiväperhonen ja voimakas lentäjä; siipiväli on 60–75 mm.
Siipien yläpinnat ovat tummanruskeat, koirailla sinihohtoiset. Sininen häive näkyy valon osuessa siipiin oikeassa kulmassa. Naarailta siniväri puuttuu. Naaraat ovat pääväriltään tummanruskeita. Etusiiven poikki kulkee katkonainen valkoinen vyö, ja lisäksi siiven etukärjessä on pari valkoista täplää. Takasiiven poikki kulkeva vyö on selkeämpi ja yhtenäisempi ja sen ulkoreunassa on terävä oka. Takasiiven takanurkassa on pienehkö oranssikehäinen tummakeskustainen silmätäplä. Etusiiven yläpinnalla häiveperhosella ei ole samanlaista oranssikehäistä silmätäplää niin kuin pikkuhäiveperhosella, vaan tilalla on vain heikosti näkyvä tumma täplä ilman kehää (vrt. pikkuhäiveperhonen).
Siipien alapinnalla on värejä, jotka vaihtuvat liukuen vaaleasta ruskean eri sävyihin. Tiilenpunaista etusiiven kärjessä ja takasiiven valkoisen vyön reunoilla. Etusiiven alapinnalla on suuri oranssikehäinen silmätäplä, jonka sisällä on sininen pilkku. Takasiiven poikki kulkee selkeä, leveä valkoinen vyö, jonka ulkoreunalla on oka.
Perhosen imukärsä on keltainen.

Esiintyminen:  Runsastunut. Eteläinen rannikkovyöhyke, kaakkoisraja, Pohjois-Karjala. Häiveperhonen oli erittäin harvinainen vaeltaja aina 1990-luvulle saakka, vaikka ensimmäinen havainto siitä on jo vuodelta 1927. Se on yleistynyt vahvasti ja vuonna 2010 se oli jo haapaperhosta yleisempi.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun puolivälistä elokuun alkuun.

Elinympäristö: Rehevät lehtometsien reunat, vanhat lehtimetsät, kosteikkojen pajukasvustot, puistot ja puutarhat, metsäauto- ja hiekkatiet.

Elintavat: Häiveperhonen lentelee enimmäkseen puiden latvustoissa, mutta toisinaan se laskeutuu alas hiekkatielle imemään kosteutta ja mineraaleja tien pohjasta. Perhonen hakeutuu myös eläinten raadoille ja ulosteille ja tulee mielellään syötille.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaras munii yksitellen ravintokasvin lehdille. Toukka elää pajuilla (Salix), erityisesti raidalla (Salix caprea), mutta myös virpa- (Salix aurita) ja tuhkapajulla (Salix cinerea). Toisesta nahastaan alkaen toukalla on päässään kaksi tunnusomaista ”sarvea”. Toukka talvehtii pienenä raidan oksaan kiinnitettynä. Talvella toukka on oliivinvihreä tai ruskea. Keväällä lehtien puhkeamisen jälkeen se jatkaa syömistään ja kasvamistaan ja muuttuu kirkkaamman vihreäksi. Koteloitumista varten se kiinnittyy takapäästään lehden alapintaan. Vihreä riippukotelo sulautuu hyvin ympäristöön raidan lehtien seassa.

Lähilajit: Häiveperhosta voidaan sekoittaa haapaperhoseen (Limenitis populi), kuusamaperhoseen (Limenitis camilla) ja pikkuhäiveperhoseen (Apatura ilia). Haapa- ja kuusamaperhoselta puuttuvat silmätäplät, kun taas pikkuhäiveperhosella on myös selkeä silmätäplä etusiiven yläpinnalla.

Muuta: Kaikkialla Euroopassa vähälukuinen. Vaikea kuvattava, perhonen on melko arka. 

Koiras, 29.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Koiras, 29.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Koiras (tästä kulmasta sininen häive ei näy), 29.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Koiras, ex larva, 30.6.2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Koiras, ex larva, 30.6.2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Koiras, ex larva, 30.6.2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Naaras, 28.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Naaras, ex larva, 7.7.2014, © Helmut Diekmann
Naaras, ex larva, 7.7.2014, © Helmut Diekmann
Naaras, ex larva, 7.7.2014, © Helmut Diekmann
12.7.2013, Kemiönsaari, © A. & E. Ylönen
12.7.2013, Kemiönsaari, © A. & E. Ylönen
Koiras, ex larva, 30.6.2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Naaras, 28.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Koiras, ex larva, 29.6.2016, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Naaras, ex larva, 7.7.2014, © Helmut Diekmann
Koiras, 29.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Muna, 28.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Raidan oksalla talvehtiva pieni toukka, 27.12.2015, Lohja, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Pieni toukka talvehtimisen jälkeen, kasvatuksessa, 30.4.2016, © Mika Schafroth
Pienehkö toukka talvehtimisen jälkeen, Kirkkonummi, 8.5.2016, © Mika Schafroth
Keskenkasvuinen toukka, kasvatuksessa, toukokuu 2016, © Mika Schafroth
Keskenkasvuinen toukka, kasvatuksessa, toukokuu 2016, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 31.5.2014, Espoo, © Helmut Diekmann
Kotelo, kasvatuksessa, kesäkuu 2016, © Helmut Diekmann
Kotelo, kasvatuksessa, kesäkuu 2016, © Helmut Diekmann
Vastakuoriutunut perhonen ja tyhjä kotelo, kasvatuksessa, 29.6.2016, © Mika Schafroth