Haapaperhonen

Limenitis populi

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Luotsiperhoset (Limenitidinae)

Suku: Limenitis

 

Tuntomerkit: Haapaperhonen on suurimpia päiväperhosiamme, siipiväli on 69–90 mm. Koiras on naarasta selvästi pienempi.
Siipien yläpuolen pohjaväri on mustanruskea. Nuorilla koirailla voi joskus nähdä häiveperhosten tavoin häivähdyksen sineä. Etusiiven etuosassa, tyvipuolella, on vaalea täplä. Kärjessä on muutama vaalea täplä ja hieman oranssia. Etu- ja takasiipien poikki kulkee valkoinen vyö, joka on naarailla huomattavasti leveämpi kuin koirailla. Etusiivessä vyö on rikkonainen. Takasiivessä valkoinen vyö on tasaisempi ja selkeämpi, vain tummien siipisuonten katkoma. Takasiiven reunassa on oranssia ja uloimpana sinisen harmaata väriä.
Takasiiven alapinnan kauniin oranssinkellertävällä pohjalla on valkoinen vyö, ja sitä ympäröivät tummat siipisuonet saavat sen näyttämään ruuduteltulta. Värit ja kuviot erottuvat selkeästi toisistaan. Takasiiven tyvi on siniharmaa, reunassa on oranssilla pohjalla yksinkertainen tumma täplärivi. Etu- ja takasiiven ulkoreuna on sinertävän harmaa.

Esiintyminen:  Melko harvinainen ja paikoittainen. Välillä kadoksissa ollut, mutta kannat ovat elpymään päin. Perhosen esiintyminen painottuu Itä-Suomeen ja Keski-Pohjanmaalle. Vahvin kanta on Kaakkois-Suomessa.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun alusta heinäkuun loppuun, pääasiassa juhannuksesta heinäkuun puoliväliin. Perhonen lentää vain muutaman viikon.

Elinympäristö: Rehevät kuusi- ja sekametsien reunamat, joissa kasvaa haapoja. Sora-, hiekka- ja metsäautotiet, metsäiset jokilaaksot, rannat.

Elintavat: Perhoset käyvät vain harvoin kukilla, mutta niitä voi nähdä juomassa vettä lätäköistä tai imemässä kosteutta hiekkateistä. Myös eläinten raadot, ulosteet, pilaantuneet hedelmät ja ihmisten hikiset vaatteet houkuttelevat perhosia.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaras munii munat yksitellen ravintokasvin lehdille. Toukan ravintokasvi on haapa (Populus tremula), harvemmin muut poppelilajit. Toukka talvehtii keskenkasvuisena. Talvehtimista varten se kehrää kuivista lehdenosista itselleen putkimaisen käärön (hibernaculum) haavan oksalle.

Lähilajit: Samaan aikaan samanlaisilla paikoilla elävät pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia), häiveperhonen (Apatura iris) ja kuusamaperhonen (Limenitis camilla), joihin haapaperhosen saattaa sekoittaa.

Muuta: Koska haapaperhosella on tapana istuskella sora- ja hiekkateillä imemässä kosteutta ja mineraaleja tien pohjasta, valitettavan moni perhonen joutuu autojen yliajamaksi.  

Koiras, 4.7.2012, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, ex larva, heinäkuu 2017, Kangasala, © Esa Marjamäki
Koiras, kesäkuu 1994, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 4.7.2012, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Koiras, 26.6.2011, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 5.7.2013, Oulainen, Käpylä, © Sini Torkki
Naaras, ex larva, kesäkuu 2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Naaras, 6.7.2011, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Koiras, 9.6.2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Koiras, Oulainen, Käpylä, © Päivi Torkki
Koiras, ex larva, heinäkuu 2017, Kangasala, © Esa Marjamäki
Naaras, 18.6.2013, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras imee mineraaleja ulosteesta, 1.7.2010, Kangasala, © Esa Marjamäki
Ohdakkeila, 4.7.2013, Hartola, © Heikki Tabell
Toukan talvehtimiskäärö, 13.5.2017, Kangasala, © Esa Marjamäki
Pieni toukka talvehtimiskäärön vieressä, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Pieni toukka talvehtimisen jälkeen, 20.5.2017, Lempäälä, © Esa Marjamäki
Pieni toukka aloitti syömisen talvehtimisen jälkeen, kasvatuksessa, © Esa Marjamäki
Pienehkö toukka, talvehtimiskäärö oksan alapuolella, 28.5.2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Pienehkö toukka, vasemmalla talvehtimiskäärö, 6.6.2015, Kangasala, © Esa Marjamäki
Keskenkasvuinen toukka, kasvatuksessa, kesäkuu 2017, © Esa Marjamäki
Lähes täysikasvuinen toukka, 30.5.2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Lähes täysikasvuinen toukka, 30.5.2016, Kangasala, © Esa Marjamäki
Täysikasvuinen toukka, 1.6.2013, Kangasala, © Esa Marjamäki
Kotelo, 4.6.2013, Kangasala, © Esa Marjamäki
Vastakuoriutunut koiras, ex larva, heinäkuu 2017, Kangasala, © Esa Marjamäki