Apollo

Parnassius apollo

Heimo: Ritariperhoset (Papilionidae)
Alaheimo: Parnassiinae
Suku: Apolloperhoset (Parnassius)

 

Tuntomerkit: Apollo eli isoapollo on kookas valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 62–94 mm. Naaras on koirasta kookkaampi.
Etusiiven ulkoreunassa on leveähkö läpikuultava alue. Keskempänä etusiivellä on kookkaita mustia laikkuja. Takasiivessä on kaksi mustareunaista punaista silmätäplää, joiden keskus on valkoinen. Takasiiven alapuolella, varsinkin siiven tyvessä, näkyy lisää mustareunaisia punaisia täpliä.
Naaraalla on siivissään enemmän tummaa kehnää kuin koiraalla.

Esiintyminen: Apollo esiintyy harvinaisena Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Läntisellä Uudellamaalla elää erillinen sisämaakanta. Apollo on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopusta elokuun loppuun. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Puoliavoimet kuivahkot ja lämpimät kalliomaastot sekä saaristojen luodot, joilla kasvaa isomaksaruohoa (Hylotelephium telephium). Apollo laskeutuu usein kallioilta läheisille niityille ruokailemaan esimerkiksi ohdakkeilla ja kaunokeilla.

Elintavat: Apollon ruokailulennot saattavat ulottua satojen metrien päähän kotikallioilta. Perhosen lepattavaan lentoon liittyy lyhyitä liito-osuuksia. Lähellä seisova voi kuulla pergamenttimaisten siipien ”havinaa”. Kukilla ruokaileva perhonen ei ole säikky ja sietää yleensä hyvin valokuvaajan läsnäolon. – Parittelun yhteydessä koiras erittää vaaleaa nestettä, joka kiinnittyy ja kovettuu naaraan takaruumiiseen muodostaen ”parittelutaskun”, piikkimäisen, sisäpuoleltaan onton ulokkeen. Tämä ns. sphragis estää naarasta parittelemasta muiden koiraiden kanssa. Tämä piirre on apolloperhosille tyypillinen. Pikkuapollon sphragis on suhteessa isompi kuin apollon.

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää munat ”huolimattoman tuntuisesti” kuiviin heiniin tai tiputtaa ne yksinkertaisesti kallioiseen maahan, joten toukat joutuvat itse etsimään ravintokasvia, isomaksaruohoa. Muna tai pieni toukka talvehtii. Toukka on musta ja lyhytkarvainen ja sen kyljissä on kirkkaan oranssinvärisiä täpliä, jotka varoittavat myrkyllisyydestä. Keväällä toukka liikkuu aurinkoisella säällä kallioilla.

Lähilajit: Pikkuapollo, jolta kuitenkin puuttuu punaista takasiivestä.

Muuta: Muualla Euroopassa ja Aasiassa apollo elää vuoristoseuduilla. Laji on jakautunut moniin paikallisiin alalajeihin ja muotoihin. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan kanta edustaa muotoa f. geogr. finmarchicus ja ahvenanmaalais-lounaissuomalainen kanta muotoa f. geogr. fennoscandicus. Järvi-Suomen alueella esiintynyt ja sittemmin tuhoutunut kanta oli muotoa f. geogr. carelius.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 1.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Koiras, 22.7.2012, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras, 1.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras, 4.8.2012, Parainen, © Håkan Söderholm
Naaras, 14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
27.7.2012, Lohja, © Teppo Salmela
7.7.2014, Lohja, © Teppo Salmela
24.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
12.7.2013, Parainen, © A. & E. Ylönen
14.7.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Parittelu, 12.7.2017, Parainen, © Esa Marjamäki
Parittelu, 12.7.2017, Parainen, © Esa Marjamäki
Muniva naaras, 1.7.2013, Lohja. Takaruumiissa oleva okamainen uloke on ns. sphragis, © Helmut Diekmann
Pieni toukka isomaksaruoholla, 25.5.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Pieni, noin 1 cm pitkä toukka, 6.5.2018, Lohja, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuinen, noin 2 cm pitkä toukka, 6.5.2018, Lohja, © Helmut Diekmann
Lähes täysikasvuinen toukka, 25.5.2015, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, 21.5.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, 4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela
Täysikasvuinen toukka, 20.5.2011, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka habitaatissaan, 4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela
Täysikasvuinen toukka, 28.5.2015, Parainen, © Håkan Söderholm