Apollo

Parnassius apollo

Heimo: Ritariperhoset (Papilionidae)
Alaheimo: Parnassiinae
Suku: Apolloperhoset (Parnassius)

Tuntomerkit: Apollo on kookas valkoinen perhonen. Koiras on naarasta hieman pienempi. Siipien kärkiväli on 62–94 mm.
Etusiiven ulkoreunassa on leveähkö läpikuultava alue. Keskempänä etusiivellä on kookkaita mustia laikkuja. Takasiivissä on mustareunaiset punaiset silmätäplät, kaksi kummassakin siivessä.  Koiraan siivissä on vähemmän tummaa kehnää kui naaraan.

Esiintyminen: Apollo esiintyy harvinaisena Lounais-Suomen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Läntisellä Uudellamaalla elää erillinen sisämaakanta. Apollo on erittäin uhanalainen ja rauhoitettu.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopusta elokuun alkuun.

Elinympäristö: Puoliavoimet kuivahkot ja lämpimät kalliomaastot sekä saaristojen luodot, joilla kasvaa isomaksaruohoa. Apollo laskeutuu usein kallioilta läheisille niityille ruokailemaan ohdakkeilla.

Elintavat: Ruokailulennot saattavat ulottua satojen metrien päähän kotikallioilta. Perhosen lepattavaan lentoon liittyy lyhyitä liito-osuuksia. Lähellä seisova voi kuulla pergamenttimaisten siipien ”havinaa”. Ohdakkeilla ruokaileva perhonen ei ole säikky ja sietää yleensä hyvin valokuvaajan läsnäolon. Parittelun yhteydessä koiras erittää vaaleaa ainetta, joka kiinnittyy ja kovettuu naaraan takaruumiiseen. Tämä ns. sphragis estää naarasta parittelemasta muiden koiraiden kanssa.

Muna, toukka ja kotelo: Naaras kiinnittää munat ”huolimattoman tuntuisesti” kuivin heiniin tai tiputtaa ne yksinkertaisesti kallioiseen maahaan, joten toukat joutuvat itse etsimään ravintokasvia, isomaksaruohoa. Muna tai pieni toukka talvehtii. Toukka on musta ja lyhytkarvainen ja sillä on kyljillään kirkkaan oranssinväriset täplät, jotka varoittavat myrkyllisyydestä. Keväällä toukka liikkuu aurinkoisella säällä kallioilla.

Lähilajit: Pikkuapollo, jolta kuitenkin puuttuu punainen väri takasiivistä.

Muuta: Muualla Euroopassa ja Aasiassa apollo elää vuoristoseuduilla. Laji on jakautunut moniin paikallisiin alalajeihin ja muotoihin. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan kanta edustaa muotoa f. geogr. finmarchicus ja ahvenanmaalainen kanta muotoa f. geogr. fennoscandicus.

Koiras, 1.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
Koiras, 22.7.2012, Lohja, © Helmut Diekmann
Koiras, 22.7.2012, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras, 1.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
27.7.2012, Lohja, © Teppo Salmela
28.7.2014, Lohja, © Matti Selänne
1.7.2013, Lohja, © Helmut Diekmann
7.7.2014, Lohja, © Teppo Salmela
12.7.2013, Parainen, © A. & E. Ylönen
10.8.2012, Lohja, © Helmut Diekmann
Naaras munimassa, 1.7.2013, Lohja, © Helmut Diekmann
Toukka, 21.5.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela
4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela
4.6.2017, Lohja, © Teppo Salmela